Gagra
Gagra (, abhaasiksi ja ) on hallinnollisesti piirin tasoinen kaupunki Abhasiassa Mustanmeren rannalla Kaukasuksen juurella. Kaupungin lempeä ilmasto teki siitä suositun lomakeskuksen Venäjän keisarikunnan ja Neuvostoliiton aikaan. Kaupunki on osa Gagran piiriä.
1990-luvun Abhasian sodan jälkeen Gagra on rappeutunut ja sen asukasluku on huvennut. Vuonna 1989 kaupungissa asui 24 061 henkeä, mutta etnisten georgialaisten karkotuksen jälkeen luku on pienentynyt puoleen. Vuonna 2013 asukkaita arvioitiin olevan 12 350. Kaupungissa käy yhä venäläisiä turisteja 22 kilometrin päässä sijaitsevasta Venäjän federaation Sotšista.
Venäjän vuoden 1905 vallankumouksessa Gagraan perustettiin paikallinen vallankumoushallitus, joka kuitenkin pian kukistettiin. Ensimmäinen maailmansota merkitsi kaupungille katastrofia, sillä se lopetti turismin alueella. Vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen Gagrasta tuli lopulta Neuvostoliiton osa. Lenin perusti vuonna 1919 kaupunkiin "työläisten lomakeskuksen", josta tuli neuvostoliittolaisten keskuudessa suosittu. Toisen maailmansodan aikana kaupungista tuli haavoittuneiden sotilaiden kuntoutuskeskus, ja sodan jälkeen valtio rakensi Gagraan terveyskylpylöitä. Kasvavasta turistikeskuksesta tuli osa "Neuvostoliiton rivieraa".
1990-luvun Abhasian sodan jälkeen Gagra on rappeutunut ja sen asukasluku on huvennut. Vuonna 1989 kaupungissa asui 24 061 henkeä, mutta etnisten georgialaisten karkotuksen jälkeen luku on pienentynyt puoleen. Vuonna 2013 asukkaita arvioitiin olevan 12 350. Kaupungissa käy yhä venäläisiä turisteja 22 kilometrin päässä sijaitsevasta Venäjän federaation Sotšista.
Venäjän vuoden 1905 vallankumouksessa Gagraan perustettiin paikallinen vallankumoushallitus, joka kuitenkin pian kukistettiin. Ensimmäinen maailmansota merkitsi kaupungille katastrofia, sillä se lopetti turismin alueella. Vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen Gagrasta tuli lopulta Neuvostoliiton osa. Lenin perusti vuonna 1919 kaupunkiin "työläisten lomakeskuksen", josta tuli neuvostoliittolaisten keskuudessa suosittu. Toisen maailmansodan aikana kaupungista tuli haavoittuneiden sotilaiden kuntoutuskeskus, ja sodan jälkeen valtio rakensi Gagraan terveyskylpylöitä. Kasvavasta turistikeskuksesta tuli osa "Neuvostoliiton rivieraa".
Kartta - Gagra
Kartta
Maa (alue) - Georgia
![]() |
![]() |
Georgian lippu |
Antiikin aikana Georgian aluetta hallitsivat kaksi kuningaskuntaa, Kolkhis ja Iberia. Niistä jälkimmäinen oli yksi ensimmäisistä kristinuskon virallistaneista valtioista 300-luvun alussa ja muodosti ytimen, jonka ympärille yhdistynyt Georgian kuningaskunta muodostui 1000-luvulla. Poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen kukoistuskauden jälkeen kuningaskunta taantui 1200-luvulla ja hajosi lopulta useiksi kuningas- ja ruhtinaskunniksi 1500-luvulla. Kolme vuosisataa kestäneen osmanien ja Persian valtakuntien hegemonian jälkeen Georgia liitettiin Venäjän keisarikuntaan 1800-luvun alussa. Georgia itsenäistyi jälleen vuonna 1991. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisiä vuosia leimasivat sisäinen konflikti ja taloudelliset vaikeudet. Georgian tilanne alkoi vakautua vähitellen vuonna 1995 ja parani verettömän vallanvaihdon, niin kutsutun ruusuvallankumouksen jälkeen vuonna 2003. Georgia kärsii kuitenkin edelleen ratkaisemattomista konflikteista Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa. Väkiluku, noin 3,7 miljoonaa, ilmoitetaankin ilman näitä alueita. Väestönkasvu on negatiivinen. Suhteet naapurimaahan Venäjään ovat pysyneet huonoina näiden kiistojen ja Georgian Nato-jäsenhakemuksen vuoksi.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
GEL | Georgian lari (Georgian lari) | ₾ | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
HY | Armenian kieli (Armenian language) |
AZ | Azerin kieli (Azerbaijani language) |
KA | Georgian kieli (Georgian language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |